Mitä esimiehen olisi hyvä tietää työnohjauksesta

Toimiva työyhteisö tukee työntekijän jaksamista ja hyvinvointia

Jotkut työnohjaukseen tuodut työntekijän ahdistukset, pelkotilat ja epäselvät työnkuvat voidaan hoitaa jo hyvällä yhteistyöllä ja kannustavalla johtamisella. Aidosti utelias ja avoimesti työntekijöistä kiinnostunut esimies tuottaa yrityksessä hyvää henkeä ja antaa joustavasti tilaa uusille innovaatioille. Useimmiten työnohjaajana kysyn samantapaisia kysymyksiä kuin esimies selvitellessäni työntekijän motivaatiota tehdä perustehtäväänsä. Yritän saada työnohjaajana kokonaiskuvan vallitsevasta toimintakulttuurista sekä yrityksessä tapahtuvista muutostarpeista. Selvennän itselleni työnohjauksessa olevan työntekijän ja työpaikan sosiaalisen perustehtävän välisiä ristiriitoja. Toimivassa työpaikassa vallitsee positiivinen yhteisöllisyys, jota leimaa hyvä me-henki ja yhteenkuuluvuuden tunne.

 

Mitä työnohjaus on parhaimmillaan?

Työnohjauksessa ylläpidetään tutkivaa työotetta ja onnistuessaan se on ammatillisen kehittymisen väline. Työnohjauksessa asetetaan yhdessä työntekijän kanssa tavoitteet – mutta usein työnohjausprosessin alussa on tarpeellista luoda salliva, avoin keskustelutila. Työnohjaus yhdistetään helposti vaativien ihmissuhdetöiden purkupaikaksi. Psykoterapian, hoito- ja sosiaalityön piirissä käsitellään haastavia vuorovaikutustilanteita ja työnohjaus on silloin osa työn laadun takuuta ja jaksamista tukevaa.

Työnohjaus on kuitenkin leviämässä huomattavasti laajemmalle. Se on otettu henkilöstön kehittämisen ja työssä oppimisen sekä esimiestyön tukemisen välineeksi. Esimiestyönohjauksessa olen havainnut, että esimiestyön alussa esimies kaipaa tukea ja keinoja henkilöstöjohtamiseen, yhteistyöhön sekä yleisesti vuorovaikutukseen liittyvissä tilanteissa. Esimiehen ei tarvitse järjestää lisää kokouksia tai palavereja vuorovaikutustilanteiden luomiseen, vaan kiinnittää enemmän huomiota vuorovaikutustilanteiden laatuun ja siihen miten työpaikalla työntekijät kohtaavat toisensa.

Työnohjaus on luottamuksellista toimintaa. Esimiehet tai työnohjauksen tilaajat voivat osallistua työnohjauksen tulosten arviointiin, mutta varsinainen työnohjauksissa käsitelty asiasisältö jää vain työntekijän tietoon. Uskon kuitenkin, että monet kysymykset ovat työnohjauksessa keskeisiä ja esimiesten olisi hyvä tietää vielä enemmän asioista, joita käsitellään työntekijöiden kanssa.

Työn ilmiöt ja muutostarpeet ovat monimutkaisia ja tilanteet vaativat työyhteisöissä yhteisymmärryksen etsintää. Työnohjaus on suhteellisen luonteva toimintatapa. Ihmiset keskustelevat keskenään kerran kuussa pari tuntia kerrallaan. Asioita ehtii ajatella ja ne alkavat vihdoin jäsentyä. Vaikutus perustuu mielestäni keskeisimmin tähän tutkivaan ja rauhalliseen työotteeseen.

Huonouden tunteesta ja kohtuuttomasta kritiikistä esimiehen taholta kärsivät ihmiset ovat useimmiten monitaitoisia, päteviä ja kykeneviä. Näissä tilanteissa työnohjaaja toimii kuuntelijana ja kysymysten esittäjänä. Kokemukseni mukaan työntekijät toivovat esimieheltä suoraa, selkeää ja oikeudenmukaista palautetta. Esimieheltä odotetaan myös kiitosta ja rakentavaa kritiikkiä aiheesta, eikä esimiehen oman tunnekuohun vahvistamia sanoja.

Työnohjauksella on parhaimmillaan hyviä oppimisseuraamuksia ja se on koulutusta joustavampaa ja kokemuksellisempaa. Työnohjaus auttaa kehittämään tietoista ja vastuullista suhdetta omaan toimintaan työssä. Työntekijä oppii ymmärtämään omia ongelmia myös yleisempinä kysymyksinä – kaikki ei johdukaan itsestä! Toisinaan löytyy myös vastauksia millaisiin asioihin kannattaa yrittää vaikuttaa ja millaisiin ei. Työnohjauksen tuloksena ohjattavat kertovat alkaneensa toimia eri tavoin työyhteisössään. Työnohjaus voi siis tukea ammattitaidon ohella alais- tai esimiestaitojen kehittymistä.

 

Työnohjausmuodot voivat vaihdella yrityskohtaisesti

Yrityksellä on mahdollista toteuttaa työnohjausta monipuolisella tavalla joko yksilötyönohjauksena, ryhmätyönohjauksena tai koko työyhteisöä koskevana työnohjauksena.

Yksilötyönohjauksella tarkoitetaan kahdenkeskistä ja säännöllistä ohjausta, joka toimii mm. ammatillisen osaamisen, työhyvinvoinnin ja motivaation lisääjänä. Ryhmätyönohjaus on ryhmässä tapahtuvaa työnohjausta, jonka sisältönä voi olla ryhmädynamiikan tarkastelua tai erilaisten näkökulmien jakamista kollegojen kanssa. Työyhteisön työnohjauksessa tarkastellaan työyksikön tai tiimin työn ja toiminnan parempaa hahmottamista sekä tavoitteiden ja roolien selkiintymistä.

Työnohjaus voi olla mielenkiintoinen matka omien työskentelytapojen tutkimiseen ja se toimii piristävästi rutinoitumisen ehkäisijänä.

 

Minna Nyrhinen

 

Minna Nyrhinen

Vastaava työterveyshoitaja
Työnohjaaja- ja prosessikonsultti
Psykoterapeutti ET

 

 

Aiheeseen liittyvää Turun Perhelääkäreillä: työterveyshuoltopalvelut, työnohjauspalvelut, työyhteisöongelmien ratkaisu.